Kategoria: Yhdistys

  • Hae avustusta apuvälineen hankintaan!

    Hae avustusta apuvälineen hankintaan!

    Suomen ME/CFS-yhdistys on avannut jäsenilleen avustushaun apuvälineiden hankintaa varten. Avustuksiin käytetään Pieni ele -keräyksen tuotot vuodelta 2025, jotka olivat yhteensä 1123,70 €.

    Avustusta voivat hakea Suomen ME/CFS-yhdistys ry:n jäsenet. Avustusta voi hakea sellaisen apuvälineen hankintaan, jota hakija ei syystä tai toisesta voi saada lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, esimerkiksi apuvälinekeskuksesta. Esimerkkejä apuvälineistä, joihin avustusta voidaan myöntää, ovat älykello, painetekstiilit, sähköpyörä.

    Haettava avustussumma on 1–200 €, ja avustuksella voidaan kattaa apuvälineen hankinta joko kokonaan tai osittain. Avustus maksetaan takautuvasti avustuksen saajan tai tämän läheisen tilille toteutuneiden kustannusten mukaisesti kuittia vastaan, korkeintaan kuitenkin avustuspäätöksessä myönnetty avustussumma.

    Avustusten myöntämisestä päättää Suomen ME/CFS-yhdistys ry:n hallitus maaliskuun 2026 kokouksessaan. Viimeinen päivä hakea avustusta on maanantaina 16.3.2026.

    Hakemuslomakkeelle pääset tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen).

    SMEYn jäseneksi voit liittyä sivullamme Liity jäseneksi, jonne pääset tästä linkistä.

  • Kannanotto: ME/CFS-potilailla oltava yhdenvertainen oikeus sairausperusteiseen sosiaaliturvaan

    Kannanotto: ME/CFS-potilailla oltava yhdenvertainen oikeus sairausperusteiseen sosiaaliturvaan

    Suomen ME/CFS-yhdistys on esittänyt alla olevan kannanoton ja kerännyt siihen sote-alan ammattilaisten allekirjoituksia. Kiitos kaikille kannanottomme allekirjoittaneille! Allekirjoittaneet löydät uutisen lopusta.

    ME/CFS-potilaiden yhdenvertaisen oikeuden sairausperusteiseen sosiaaliturvaan tulee toteutua käytännössä eikä vain periaatteen tasolla

    Suomessa ME/CFS:ää (myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome, krooninen väsymysoireyhtymä) sairastavat henkilöt kohtaavat merkittäviä haasteita sairausperusteisen sosiaaliturvan saamisessa. Tämä tilanne on paitsi epäoikeudenmukainen, myös ristiriidassa Suomen perustuslain (731/1999, § 19) kanssa, joka takaa perustoimeentulon jokaiselle, joka ei pysty itse hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa sairauden tai työkyvyttömyyden kohdatessa.

    ME/CFS on merkittävästi toimintakykyä heikentävä sairaus, jonka keskeisiä oireita ovat pitkäkestoinen lamauttava uupumus, joka ei selity muilla fyysisillä tai psyykkisillä sairauksilla sekä vähäisestäkin fyysisestä tai kognitiivisesta rasituksesta seuraava voinnin heikentyminen ja oireiden paheneminen (PEM-oire, post-exertional malaise). Lisäksi sairaudenkuvaan kuuluu esimerkiksi virkistämätön uni, kognitiivisen ja autonomisen hermoston häiriöitä, kipuja ja muiden elinjärjestelmien oireita. (Komulainen, Kukkonen-Harjula, Laukkala, Nuotio & Sipilä 2021.) Vuonna 2015 julkaistun tanskalaistutkimuksen mukaan ME/CFS:ää sairastavien toimintakyky ja elämänlaatu ovat heikommat kuin missään muussa verrokkisairausryhmässä, mukaan lukien aivoinfarkti ja MS (multippeliskleroosi) (Falk Hvidberg, Brinth, Olesen, Petersen ja Ehlers 2015).

    Sosiaaliturvan epätasa-arvoisuus

    Vaikka ME/CFS luokittuu neurologisiin sairauksiin (ICD-10: G93.3) ja jopa 75 % ME/CFS:ää sairastavista on työkyvyttömiä (Podell, Dimmock & Comerford 2020), jäävät potilaat usein sosiaaliturvan ulkopuolelle. Heini Aaltosen lokakuussa 2025 julkaistu maisterintutkielma osoittaa, että ME/CFS:ää sairastavat kokevat sosiaaliturvaetuuksia hakiessaan systemaattista poiskäännyttämistä. Sosiaaliturvajärjestelmän toiminta näyttäytyy institutionaalisena ja arkisissa kohtaamisissa tapahtuvana ableismina. Poiskäännyttämisen seurauksena ME/CFS:ää sairastavat joutuvat usein turvautumaan tilanteeseensa nähden väärään sosiaaliturvaetuuteen, kuten työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen. Joissakin tapauksissa he jäävät täysin virallisen tuen ulkopuolelle epävirallisen tuen varaan. Poiskäännyttämisen ja ableismin vaikutukset ME/CFS-sairaille näyttäytyvät kohtuuttomina ja aiheuttavat potilaille paitsi toimeentulon vaikeuksia, myös moninaisia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. (Mt.) Viimesijaisten etuuksien varaan joutuminen tarkoittaa käytännössä usein pakkoa kuluttaa kaikki elämän aikana kertynyt varallisuus peruselinkustannuksiin, puolison tai läheisten elätettäväksi joutumista ja perheiden hajoamista taloudellisten taakkojen vuoksi.

    Hallitusohjelman linjaus

    Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (2023) on linjattu, että ME/CFS-potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien saamista edistetään. Linjaus on tärkeä, mutta sen toteutuminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä.

    Toimintakyvyn arvioinnin ongelmat

    ME/CFS:n erityispiirteet, kuten PEM-oire (post-exertional malaise) ja kognitiiviset oireet, eivät saa riittävää huomiota potilaan toimintakyvyn arvioinnissa. Duodecimin Hyvä käytäntö ‑konsensussuositus (2021) korostaa, että PEM-oire on keskeinen osa ME/CFS-diagnoosia ja sen tulisi olla mukana toimintakyvyn arvioinnissa. PEM-oireen vuoksi tutkimusten aiheuttama kuormitus voi tulla esiin viiveellä, ja toimintakykyä arvioitaessa tuleekin huomioida sairauden aaltoileva luonne (Mt.). Sairautta ei voida arvioida samoilla kriteereillä kuin muita sairauksia, joissa rasituksen jälkeinen oireiden paheneminen ei ole keskeinen piirre.

    Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus

    Tällä hetkellä näyttää siltä, että mikään määrä perusteluja ja lausuntoja ME/CFS-sairaan toimintakyvystä ei ole sosiaaliturvainstituutioille riittävä. ME/CFS-potilaiden oikeus saada sairausperusteista sosiaaliturvaa tulee toteuttaa yhdenvertaisesti muiden sairauksien kanssa. Esimerkiksi psykiatrisissa diagnooseissa ei ole biomarkkereita, mutta potilaat voivat silti saada sairausetuuksia. Sama periaate tulee ulottaa ME/CFS-potilaisiin. ME/CFS-potilaiden sairausperusteisen sosiaaliturvan arvioinnin tulee perustua potilaiden tosiasialliseen toimintakykyyn.

    Vaadimme:

    1. Etuuskäytäntöjen muuttamista siten, että:
      – ME/CFS-sairaalta ei voi vaatia etuuksien myöntämisen edellytyksenä sellaista näyttöä, jollaista ei ole saatavilla ME/CFS:n perusteella suomalaisesta terveydenhuollosta
      – näytön tulkitsemista objektiivisesti ja yhdenvertaisesti muiden sairauksien kanssa pyrkien lopputulemaan, jossa etuuksia tarvitseva potilas ei jää ilman niitä.
    2. Toimintakyvyn arvioinnin kehittämistä ME/CFS:n erityispiirteet huomioivaksi ja sen perustumista ME/CFS:ää koskeviin hoitosuosituksiin ja tutkimuksiin.
    3. Sairastuneiden eläkekertymien määrittämistä oikeudenmukaisesti ja potilaan tosiasiallista tilannetta vastaavasti.
    4. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta ME/CFS:n hoitosuositusten mukaiseen tunnistamiseen ja toimintakyvyn arviointiin.
    5. Hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa konkreettisilla toimilla, jotka parantavat ME/CFS-potilaiden asemaa sosiaaliturvajärjestelmässä.

    ME/CFS-potilaiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja yhdenvertaiseen kohteluun ei saa jäädä pelkäksi periaatteeksi: sen tulee toteutua käytännössä.

    Lähteet:

    • Aaltonen, H. (2025). ME/CFS:ää sairastavien kokemuksia sosiaaliturvaetuuksien saamisen vaikeuksista. Helsinki: Helsingin yliopisto).
    • Falk Hvidberg, M., Brinth, L.S., Olesen, A.V., Petersen, K.D., Ehlers, L. (2015). The Health-Related Quality of Life for Patients with Myalgic Encephalomyelitis / Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS). PLOS ONE 10(7), e0132421.
    • Komulainen J., Kukkonen-Harjula K., Laukkala T., Nuotio K. & Sipilä R. (2021). Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Hoitosuositukset ja hoito-ohjeet. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
    • Podell R., Dimmock M. & Comerford B. (2020). Documenting disability in Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS). Work 66(2):339-352, WOR-203178.
    • Suomen perustuslaki 731/1999. Annettu Helsingissä 11.6.1999.

    Kannanotolle ovat allekirjoituksellaan tukensa antaneet seuraavat sote-alan ammattihenkilöt

    Johanna Tervonen Fysioterapeutti
    Irene Pöytäsaari Sairaanhoitaja/Kätilö, Farmanomi
    Sari Lampinen Fysioterapeutti
    Sirpa Granö Toimintaterapeutti, Terveystieteiden maisteri, Amm. opettaja
    Eeva-Maria Lappalainen Sosionomi (AMK)
    Jaana Kinnunen Fysioterapeutti OMT
    Sanna Laine Fysioterapeutti, TtM
    Sari Arffman Sairaanhoitaja
    Saara Kaapro Fysioterapeutti
    Tipi Räsänen Sairaanhoitaja (YAMK)
    Päivi Montgomery Laillistettu psykologi
    Milla Tengström Sosiaalipsykologi (VTM)
    Liisa Korpela Sairaanhoitaja
    Paula Kakkonen Fysioterapeutti (AMK)
    Risto Lappalainen Sairaanhoitaja
    Tiina Peltola Sairaanhoitaja
    Marko Oinas Fysioterapeutti AMK
    Hanna Helistö Fysioterapeutti Amk
    Mia Mattila Sairaanhoitaja
    Auli Kopra Fysioterapeutti, lähihoitaja
    Jore Villanen OMT-Fysioterapeutti
    Mika Keskivinkka Kuntoutuksen ohjaaja
    Sirpa Karvonen Psykoterapeutti
    Emma Aikkila Fysioterapeutti
    Riitta Rimpiläinen Perushoitaja
    Maarit Reinikainen Lähihoitaja
    Helmi Kopra Lähihoitaja
    Annika Uutela Fysioterapeutti
    Anne Koski Sairaanhoitaja, Psykoterapeutti
    Risto O. Roine Neurologian professori
    Tuula Vimpeli Terveydenhoitaja
    Marja-Leena Blinnikka TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
    Linnea Hyry Fysioterapeutti
    Laura Mutanen Fysioterapeutti
    Mirka Löf Sairaanhoitaja AMK
    Allan Ojala Sairaanhoitaja
    Virpi Veräjänkorva Geronomi
    Jaana Kallio Lähihoitaja
    Emilia Hämäläinen Sosionomi (amk)
    Tarja Polvinen Lähihoitaja
    Vilma Laakio Lähihoitaja
    Terhi Niskanen Sosionomi AMK
    Katja Laatikainen Sairaanhoitaja
    Elina Mäki-Opas Sairaanhoitaja
    Anna Luntinen Erikoislääkäri
    Anna Ronkainen Terveydenhoitaja
    Tapio Kautto Lähihoitaja
    Sari Stenroos Toimintaterapeutti
    Heini Aaltonen YTM, Sosiaalityön opiskelija, kehittämispäällikkö
    Jasmin Wild Lähihoitaja
    Emma Hytönen Terveydenhoitaja, lähihoitaja
    Linda Myntti Sairaanhoitaja
    Heli Sjögren Sairaanhoitaja
    Ella Melin Lähihoitaja
    Sirpa Toivonen Fysioterapeutti
    Marjo Salmi Specialist
    Otto Outakoski Sosionomi-AMK, perheohjaaja
    Sannikaisa Hytönen Sairaanhoitaja
    Hanna Vedenheimo Toimintaterapeutti
    Päivi Kotikangas Lähihoitaja
    Heli Tolonen Terveydenhoitaja, Sh AMK
    Helmi Tolonen Sosionomi AMK
    Nina Nokkala Röntgenhoitaja
    Saija Soutamo Psykoterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja
    Emilia Säkkinen sosionomi
    Maria Ketoja Työfysioterapeutti
    Annamaija Korhonen Sosionomi YAMK
    Tiina Herttuainen Vertaistoiminnan suunnittelija
    Taija Rutanen TtM, Sairaanhoitaja AMK
    Victoria Nylund Project- and financial specialist
    Marit Hallbäck Eläkeläinen (sairaanhoitaja, merkonomi)
    Christina Piippo Sosionomi AMK
    Hanne Sintonen Sosionomi AMK
    Tuulia Meriniemi Terveydenhoitaja/sairaanhoitaja
    Johanna Hakala Lähihoitaja
    Kaisa Marjamäki Psykiatrian Erikoislääkäri
    Hanna Markkula Fysioterapeutti AMK
    Olli Polo Keuhkosair. erikoislääkäri, dosentti
    Iina Nummi Sosionomi ja YTM; suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
    Stina Kuusemets Bioanalyytikko
    Kalle Kuusniemi Projektipäällikkö
    Sari Rusanen Sosiaalityöntekijä
    Julia Sangervo Psykologi
    Päivi Itäpuro Sosiaalityöntekijä, YTM
    Pirinen Merja Lähihoitaja
    Jarmo Kvick IFS-terapeutti/Flexion perustaja
    Taina Vehnänen Sairaanhoitaja (AMK)
    Jouni Nieminen Fysioterapeutti
    Markus Jansson Sairaanhoitaja AMK
    Johanna Muikku Lähihoitaja
    Juha Lindgren Hll
    Kaisa Saurio Psykologi
    Tiina Tasala Lähihoitaja, optometristi
    Taina Hallström Koulunkäynninohjaaja
    Sara Inka Murdoch Lähihoitaja
    Kristiina Leander Kätilöopiskelija
    Tarja Arvola Fysioterapeutti OMT
    Karita Kyheröinen Toimintaterapeutti (AMK)
    Senja Varonen Sosiaaliohjaaja
    Saija Leinonen Sairaanhoitaja
    Lilja Heikkilä Henkilökohtainen avustaja
    Noora Lehto Terveydenhoitaja yamk
    Ulla Koivumäki Toimintaterapeutti
    Roda Ali Mire Vaatetusompelija, merkonomi
    Jessica Peippo Lähihoitaja
    Viima Härmä Sosionomiopiskelija
    Liisa Jalava Sosiaalityön opiskelija
    Ritva Siipols Fysioterapeutti (neurologinen fysioterap.)
    Liisa Tinnilä Fysioterapeutti
    Kirsi Kangas Sairaanhoitaja
    Jenna Seppälä Sairaanhoitaja
    Helmi Ryynänen Terveydenhoitaja
    Emma Pitkänen Sairaanhoitaja AMK, Terveystieteiden maisteriopiskelija
    Tommi Vaittinen Sosiaaliohjaaja
    Erja Kyllönen Fysioterapeutti amk
    Helmi Apajainen Sosionomi (AMK)
    Rebecca Siru Fysioterapeutti
    Milja Riihiluoma Sosionomi
    Henna Kauppinen Psykologi
    Siina Hakala Psykologi, psykoterapeutti
    Tiisa Rantala Sairaanhoitaja, diabeteshoitaja
    Ella Tuominen Sairaanhoitaja AMK
    Sirpa Saarinen Erikoissairaanhoitaja
    Tiina Lintula Sairaanhoitaja
    Antonia Arrakoski Toimintaterapeutti
    Verna Lukkari Sairaanhoitaja AMK
    Riina Metso Lähihoitaja
    Marita Matikainen Sairaanhoitaja
    Hannu Mäkinen Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti
    Nina Karas Terveydenhoitaja
    Saana Pulkkanen Puheterapeutti, logopedian maisteri
    Silja Huotari Lähihoitaja

  • Kutsu Suomen ME/CFS-yhdistyksen vuosikokoukseen 2024

    Kutsu Suomen ME/CFS-yhdistyksen vuosikokoukseen 2024

    Suomen ME/CFS-yhdistys ry järjestää vuosikokouksen etäkokouksena su 24.3.2024 klo 13. Kokouslinkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostina ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen.

    Voit ilmoittautua kokoukseen to 21.3. asti. Ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella, jonne pääset tästä linkistä.

    Vuosikokouksen sisältö

    Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle uusi hallitus, käsitellään sääntömääräiset asiat ja ehdotus sääntömuutoksesta. Ehdotuksena on, että yhdistyksen hallituksen jäsenet ja varajäsenet vapautettaisiin yhdistyksen jäsenmaksusta toimikautensa ajaksi.

    Tule mukaan vaikuttamaan – myös uutta puheenjohtajaa etsitään!

    SMEYn toiminnan tavoitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä MEille jokaiselle! Niistä keskeisimpiä ovat ME/CFS:n asianmukainen hoito, ME/CFS-potilaiden oikeudenmukainen ja yhdenvertainen sosiaaliturva sekä vertaistuen tarjoaminen eri muodoissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin ihmisiä, jotka työskentelevät niiden eteen.

    Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t) sekä muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Hallitukseen tarvitaankin nyt uusia jäseniä, mukaan lukien uusi puheenjohtaja! Kuka tahansa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä voi asettua ehdolle ja tulla valituksi. SMEYn hallitus tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa!

    Nykyinen puheenjohtaja ei jatka tulevan hallituksen johdossa, joten vähintään yksi uusi puheenjohtajaehdokas pitää löytää ennen kokousta. SMEYllä on tällä hetkellä yksi osa-aikainen työntekijä, jonka nykyinen työsuhde kestää heinäkuun loppuun. Työsuhteen jatkosta on myös käyty alustavaa keskustelua, koska työntekijälle on selkeä tarve ja työntekijä auttaa turvaamaan yhdistyksen toiminnan jatkuvuutta ja vakautta. Työntekijän tehtävänä on muiden tehtäviensä lisäksi avustaa ja tukea hallitusta, mikä keventää huomattavasti myös puheenjohtajan työkuormaa. Apua on siis tarjolla, jos harkitset tähän toimeen tarttumista!

    Lisäksi jäsensihteeri ja rahastonhoitaja jatkaa tehtävässään, joten hallituksessa voi aidosti keskittyä asioiden edistämiseen!

    Jos vähänkin pohdit lähtemistä mukaan SMEYn hallitukseen, ota yhteyttä osoitteeseen yhdistys(at)smey.fi. Voit kertoa hieman itsestäsi ja esimerkiksi mitä olisit erityisesti halukas hallituksessa tekemään. Lähetäthän esittelysi viimeistään to 21.3.

    Jos et vielä ole valmis liittymään hallitukseen, toimintaan voi osallistua myös muulla tavoin. Esimerkiksi SMEYn Facebook-jäsenryhmän Suomen ME/CFS-yhdistys (SMEY) jäsenille kautta sinulla on mahdollisuus tulla mukaan toimintaan matalalla kynnyksellä. Ryhmässä voit esittää terveisiä, toiveita ja aloitteita yhdistykselle. Se on myös oiva paikka keskustella ja ideoida yhdessä, miten yhdistyksen toimintaa voitaisiin kehittää! Ryhmän löydät tästä linkistä.

    Vaikka asiamme on vakava, sen parissa työskentelyn ei sitä tarvitse olla. SMEYssä on lupa tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä mielekkäältä ja vastaa omaa osaamista.

    Esitys muutoksista sääntöihin

    Vuosikokoukselle esitetään yhdistyksen sääntöjä muutettavaksi siten, että Suomen ME/CFS-yhdistyksen hallituksen jäsenet ja varajäsenet vapautettaisiin yhdistyksen jäsenmaksusta toimikautensa ajaksi.

    Sääntömuutoksen tarkoituksena on kannustaa yhdistyksen jäseniä mukaan aktiiviseen toimintaan. Sääntömuutos koskee selkeyden vuoksi vain hallituksen jäseniä. Muiden aktiivisten jäsenien, kuten aktiivisten vertaisryhmien vetäjien, vapauttamista jäsenmaksusta tai sen hyvittämistä muuten voidaan arvioida erikseen hallituksen kokouksissa.

    Varsinainen sääntömuutosesitys koskee sääntöjen pykälää 11 Jäsenvelvollisuudet, johon lisättäisiin merkintä hallituksen jäsenten vapauttamisesta jäsenmaksusta. Muutoksen jälkeen kyseinen sääntöjen kohta olisi seuraavanlainen (uusi lause on lihavoitu):

    11 § JÄSENVELVOLLISUUDET

    Yhdistyksen varsinainen 18 vuotta täyttänyt jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun.

    Kannatusjäsenelle yhdistyksen kokous määrää jäsenmaksun, joka voi olla erisuuruinen yhteisöille ja yksityishenkilöille.

    Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet vapautetaan jäsenmaksusta toimikautensa ajaksi.

    Varsinaisen jäsenen vuotuisen jäsenmaksun suuruuden sekä kannatusjäsenen vuotuisen jäsenmaksun vahvistaa yhdistyksen kokous.

    Pykälän 11 lisäksi myös pykälään 19 Hallituksen kokoonpano tehtäisiin pieni muutos. Pykälän viimeisestä lauseesta pudotettaisiin pois sana yli, ja samalla siihen lisättäisiin lauseesta nyt puuttuva verbi olla.

    Pykälän kohdan tämänhetkinen muotoilu on seuraava:

    Hallituksen jäsenistä vähintään yli puolella tulee diagnoosina ME/CFS ja kaikkien hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

    Muutoksen jälkeen samainen kohta kuuluisi seuraavasti:

    Hallituksen jäsenistä vähintään puolella tulee olla diagnoosina ME/CFS, ja kaikkien hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

    Sääntöihin voit tutustua tarkemmin sivulla Säännöt, jonne pääset tästä linkistä.

    Kokouksen asialista

    1. Kokouksen avaaminen
    2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. Hyväksytään asialista
    5. Sääntömuutos
    6. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus sekä toiminnantarkastajan lausunto
    7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
    8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta
    9. Valitaan uudet hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t) sekä hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
    10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
    11. Muut esille tulevat asiat
    12. Kokouksen päättäminen

    Kokouksen mahdollista äänestystapaa ei ole vielä päätetty, siihen annetaan ohjeet kokouksessa.

    Tervetuloa mukaan kokoukseen ja yhdistyksen toimintaan!