Olet tässä: Etusivu » ME/CFS » Hyvä käytäntö -suositus

Hyvä käytäntö -konsensussuositus

Helmikuussa 2021 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim julkaisi Hyvä käytäntö ‑konsensussuosituksen ME/CFS-sairauteen. Suositukseen on koottu ME/CFS:n diagnosointiin sekä hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä suosituksia sekä lasten ja nuorten taudinkuvan erityispiirteitä. Hoidon varsinaiseen sisältöön suositus ei ota kantaa.

Suosituksen on laatinut Duodecimin nimittämä asiantuntijapaneeli, jossa myös Suomen ME/CFS-yhdistys oli yhtenä jäsenenä mukana. Suositus on ensimmäinen ME/CFS-sairauteen annettu virallinen ohjeistus Suomessa. Huhtikuussa 2021 suosituksesta ilmestyi myös potilaille suunnattu, helppolukuisempi versio.

Suosituksessa nostetaan esiin sairaudelle keskeinen PEM-oire (post-exertional malaise), joka tarkoittaa voinnin huononemista ja oireiden pahenemista vähäisenkin fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen. Suositus kehottaa, että PEM-oire sisältyy ME/CFS:n määritelmään ja niihin kriteereihin, joilla aikuispotilaita diagnosoidaan. Toisin sanoen, jotta ME/CFS-diagnoosi voidaan asettaa, potilaalla pitää olla kyseinen oire. Diagnoosia selviteltäessä potilaalle tulisi tehdä perusteellinen haastattelu sekä perusteellinen kliininen tutkimus ja toimintakyvyn arviointi.

Sairautta kuvaamaan on vuosien aikana käytetty eri diagnoosikoodeja. Suosituksen mukaan ME/CFS tulisi merkitä potilasasiakirjoihin yhtä diagnoosikoodia käyttäen. Suositeltava koodi on G93.3 Virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä. Koodia tulisi käyttää myös silloin, kun sairauden laukaisee jokin muu kuin virusinfektio tai syy jää epäselväksi.

Hyvä käytäntö ‑konsensussuositukseen voit tutustua Duodecimin omalla sivustolla klikkaamalla tätä linkkiä (linkki avautuu uuteen välilehteen). Suosituksen potilasversio on niin ikään luettavissa Duodecimin sivustolla, jonne pääset tätä linkkiä klikkaamalla (linkki avautuu uuteen välilehteen).