Olet tässä: Etusivu » ME/CFS » Oireet ja diagnoosi

ME/CFS:n keskeiset oireet ja diagnosointi

ME/CFS vaikuttaa moniin kehon elinjärjestelmiin ja aiheuttaa monenlaisia oireita. Sairaus alkaa yleensä äkillisesti, mutta se voi kehittyä myös vähitellen.

ME/CFS:n diagnosointiin ei toistaiseksi ole olemassa testiä. Sairauden toteaminen perustuu oireiden kartoittamiseen ja sairauden kriteerien täyttymiseen sekä muiden mahdollisten sairauksien pois sulkemiseen.

Diagnosoinnista voit lukea lisää sivulta Sairauden toteaminen klikkaamalla tätä linkkiä.

ME/CFS:lle tyypillisiä oireita

Sairaudelle keskeisiä ovat esimerkiksi seuraavat oireet:

  • voimakas ja invalidisoiva pitkäkestoinen uupumus, joka ei parane levolla
  • vointi huononee ja oireet pahenevat vähäisenkin fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen – tätä kutsutaan nimellä PEM-oire
    (PEM on lyhenne oiretta kuvaavasta englanninkielisestä termistä post-exertional malaise)
  • unihäiriöt
  • kivut
  • kognitiiviset eli ajatteluun, muistamiseen ja havaitsemiseen liittyvät vaikeudet
  • autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston oireet
  • immuunijärjestelmän eli kehon puolustautumisjärjestelmän oireet.

Lisäksi oireisto aaltoilee. Toisina päivinä tai ajanjaksoina oireita voi esimerkiksi olla enemmän tai ne voivat olla voimakkaampia.

Voit lukea oireista tarkemmin alla olevasta listasta. Listan osiot avautuvat klikkaamalla osion otsikkoa.

PEM-oireesta voit lukea lisää sen omalta sivulta PEM-oire klikkaamalla tätä linkkiä.

Uupumus

ME/CFS:ään liittyvä uupumus on voimakasta, jopa invalidisoivaa, ja se haittaa arkea merkittävästi. Uupumus on erilaista kuin unenpuutteen tai ylimääräisen rasituksen aiheuttama väsymys eikä se helpotu normaalisti lepäämällä.

ME/CFS-sairaan aktiivisuustaso on energian puutteen takia selvästi alhaisempi kuin ennen sairastumista. Arjen askareet ja tavalliset toimet, työssä tai koulussa käynti tai esimerkiksi ystävien tapaaminen tuottavat hankaluuksia tai ovat muuttuneet jopa mahdottomiksi riippuen sairauden vaikeusasteesta.

Vaikka ME/CFS:ään kuuluva uupumus ei poistu lepäämällä, lepo on kuitenkin yksi tärkeimmistä sairauden hallintakeinoista.

Jotta sairaus voidaan todeta, uupumuksen on pitänyt kestää vähintään kuusi kuukautta eikä sille löydy muuta selitystä. Sillä pitää olla myös jonkinlainen alkupiste, eli se ei voi olla esimerkiksi synnynnäistä.

Unihäiriöt

ME/CFS-potilaan uni on virkistämätöntä. Uni on usein katkonaista tai pinnallista ja laadultaan heikkoa. Aamuisin tuntuu tavallisesti siltä kuin ei olisi nukkunut lainkaan, vaikka takana olisi pitkäkin yöuni.

Unihäiriön luonne kuitenkin vaihtelee potilaan mukaan: toiset kärsivät unettomuudesta ja toiset liikaunisuudesta.

Kivut

Kipu on hyvin yleinen oire ME/CFS-potilailla. Kivun luonne, sijainti ja voimakkuus kuitenkin vaihtelevat potilaan mukaan. Yleisimpiä kipuja ovat lihas- ja nivelsäryt sekä päänsärky, erityisesti jos oire on uusi tai pahentunut. Lisäksi voi esiintyä esimerkiksi kosketuskipua tai vatsakipuja.

Potilaat, joiden sairaus on vaikea- tai erittäin vaikea-asteinen, kärsivät usein voimakkaasta jatkuvasta kivusta, jolla voi olla lihaskivun, nivelkivun tai neuropaattisen eli hermovauriokivun piirteitä.

Kognitiiviset vaikeudet

Kognitiiviset vaikeudet liittyvät esimerkiksi ajatteluun, muistamiseen ja havaitsemiseen. Ajattelu ja reagointi voi olla hidasta, muisti huono ja keskittymiskyky heikko. Olo voi olla sekava tai hämmentynyt. Voi olla vaikeuksia löytää sanoja tai jopa tuottaa puhetta.

Tilaa nimitetään usein aivosumuksi, koska olo voi tuntua sumuiselta eikä selkeästi ajattelu tahdo onnistua.

Autonomisen hermoston oireet

Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto säätelee monenlaisia elimistön toimintoja ja toimii viestintäkanavana aivojen ja sisäelinten välillä. Autonominen hermosto vaikuttaa esimerkiksi hengitykseen, verenpaineeseen, kehon lämpötilaan sekä sydämen, ruuansulatuselimistön ja virtsarakon toimintaan.

Hermosto jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, jotka toimivat ikään kuin toistensa vastinpareina. Sympaattinen hermosto aktivoi ja parasympaattinen hermosto rauhoittaa.

Koska autonominen hermosto vaikuttaa laajasti koko kehossa, myös siihen liittyvät oireet ovat monenlaisia. Oireita voivat olla esimerkiksi:

  • seisominen tai suorassa istuminen on hankalaa tai jopa mahdotonta, koska asento aiheuttaa esimerkiksi huonovointisuutta, huimausta tai jopa pyörtymisen, sydämentykytyksiä tai aivosumua
  • pahoinvointi, ongelmat suoliston toiminnassa
  • ongelmat virtsarakon toiminnassa
  • ongelmat ruumiinlämmön säätelyssä, palelu tai liiallinen hikoilu, kuumeilu
  • näön häiriöt
  • huono rasituksen sieto
  • lihasheikkous, vapina
  • herkkyys valolle, äänille, kosketukselle, hajuille ja mauille

Immuunijärjestelmän oireet

Immuunijärjestelmän eli kehon puolustautumisjärjestelmän oireita ovat esimerkiksi aristavat imusolmukkeet, kurkkukipu ja muut flunssan oireet, uudet ruokiin liittyvät yliherkkyydet sekä herkkyys virusinfektioille ja pitkittyneet oireet.